meilläpä kellii pesässä pienokainen

Utu aloitti sitten eilen syntymäpäiviensä kunniaksi pykertämään pentuja maailmaan....

Ensin onnittelut syntymäpäivien johdosta Sissille, Utulle, Ninnille, Skadille, Victorille ja Paavolle!!! Ikää koossa neljä vuotta!

Noh synnytys alkoi sitten pesän valinnalla ja sisustuksella aamulla klo 5.47 jolloin Utu herätti minut hirmuisen huudon ja elämän kanssa pesää sisustamaan kaverinaan. Valitsemani sisustus ei kuulemma kelvannut ja se piti uusia ennen pentujen syntymää. Noin puoli kahdeksan aikaa se synnytti sitten istukan ja nestettä. Sen jälkeen näkyi seilaava takajalka, joka kumminkin vetäytyi takaisin.

Mirja hälytettiin avuksi vahtimaan synnytystä koska minulla itselläni oli viimeinen työpäivä ennen lomaa (joka oli varattu synnytystä varten). Noh jalkaa ei sitten näkynytkään enää..... Jonkin ajan kuluttua Utu synnytti tyhjän nestepussin. Ei siis pentua sisällä, pussi vain täynnä nestettä. Sen jälkeen se asettui lepäämään. Mietimme siinä vaiheessa että minä varmaankin kuvittelin vain näkeväni jalan ja todennäköisesti se ensimmäinenkin neste ja istukka on ollut vain tyhjä pussi....

Lepäämisen jälkeen se aloitti taas äheltämään toista istukkaa jota se saikin aina pätkittäin vähän ulos. Ensimmäisen istukan synnytys oli helppo, joten tuntui hassulle että tämä toinen ei meinaa millään tulla. Kumminkin supistukset ja ponnistukset olivat todella hyviä ja massussa tuntui liikettä joten ell ohjeistamana odottelimme vielä jonkin aikaa....

Loppujen lopuksi Utu alkoi kumminkin väsyä eikä synnytys edennyt enää oikein minnekkään suuntaan utun ponnisteluista huolimatta, joten painelimme päivystykseen leikkaukseen.

Leikkauksella sitten selvisi että siellä oli tukoksena yksi pentu väärinpäin tulossa jonka jälkeiset olivat tulleet jo, eli minä näin aamulla oikein kun näin sen jalan.... tämä pentu oli tietenkin kerennyt menehtyä koska istukkakin oli tullut jo aikoja sitten (hassua kyllä niin ennen pentua). Elossa oli kaksi pentua jolla toisella oli valitettavasti napatyrä. Se oli sen verran iso että ennuste oli sellainen että parempi päästää toinen lepoon. Joten kotiin saimme yhden pojan koltiaisen!

Pikku jässikkä painoi syntyessään (kuivana siis) 80g. Nyt pullon avulla on poikaa syötetty kun mamma on ollut hiukka pihalla.... tänä aamuna painoa oli jo 90g. Utun tississä se roikkuu myös aina kun mahdollista! En vain tiedä tuleeko sieltä mitään mutta ainakin imu on todella kova! Tutistakin vetäisee ihan helposti sen noin neljä milliä kerrallaan maitoa!

Eli Utulla ja Copurilla on yksi ihana sia/sys poika! Näyttäisi kyllä hiukan että taitaa olla syssi jos minun silmät ei valehtele hirmuisesti!! Poika ei ole varattavissa vaan jää kotiin :D